1Musiikinjohtajalle. Koorahilaisten laulu, korkeassa äänialassa.
2Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, varma apumme hädän hetkellä.
3Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret sortuisivat merten syvyyksiin,
4vaikka merten aallot pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat niiden mahtavuudesta. Sela.
5Virta haaroineen ilahduttaa Jumalan kaupunkia, Korkeimman asuntojen pyhää paikkaa.
6Jumala on sen keskellä, se ei horju. Jumala auttaa sitä aamun koitteessa.
7Kansat metelöivät, valtakunnat horjuvat, hänen äänensä kuuluu, ja maa järkkyy.
8Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Sela.
9Tulkaa ja katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä.
10Hän lopettaa sodat maan ääriä myöten. Hän särkee jousen, taittaa keihään ja polttaa sotavaunut tulessa.
11”Laskekaa aseenne ja tietäkää, että minä olen Jumala, minä olen korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä.”
12Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Sela.