1Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä ja hänen armonsa pysyy ikuisesti.
2Kuka voi luetella Herran voimateot, kylliksi kuuluttaa hänen ylistystään?
3Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina toimivat vanhurskaasti!
4Herra, muista minua suosiolla, jota kansallesi osoitat. Etsi minua ja pelasta minut,
5että näkisin valittujesi onnen ja saisin iloita yhdessä kansasi kanssa, kerskata perintöosasi kanssa.
6Me olemme tehneet syntiä isiemme tavoin, olemme tehneet pahaa, olleet jumalattomia.
7Meidän isämme eivät ymmärtäneet sinun ihmeitäsi Egyptissä, eivät muistaneet monia armotekojasi, vaan kapinoivat meren rannalla, Kaislameren äärellä.
8Mutta Herra pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tunnetuksi.
9Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksien halki kuin autiomaassa.
10Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.
11Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ainoakaan heistä ei jäänyt jäljelle.
12Silloin he uskoivat hänen sanansa ja lauloivat hänen ylistystään.
13Mutta pian he unohtivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoaan.
14He paloivat himosta autiomaassa ja kiusasivat Jumalaa aavikolla.
15Niinpä hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.
16He kadehtivat leirissä Moosesta ja Aaronia, Herran pyhää.
17Silloin maa aukeni ja nieli Daatanin, peitti Abiramin joukon.
18Heidän joukossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.
19He tekivät vasikan Hoorebilla ja kumartuivat palvomaan valettua kuvaa.
20He vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.
21He unohtivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,
22ihmeitä Haamin maassa, pelottavia tekoja Kaislameren äärellä.
23Hän olisi tuhonnut heidät, ellei Mooses, hänen valittunsa, olisi astunut hänen eteensä puolustajaksi ja kääntänyt pois hänen vihaansa tuhoa tuottamasta.
24He halveksivat ihanaa maata eivätkä uskoneet hänen sanaansa.
25He napisivat teltoissaan eivätkä kuunnelleet Herran ääntä.
26Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan tuhotakseen heidät autiomaassa,
27hävittääkseen heidän jälkeläisensä kansojen keskuudessa ja hajottaakseen heidät vieraisiin maihin.
28He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria, söivät kuolleille jumalille tuotuja uhreja
29ja vihoittivat teoillaan Jumalan. Silloin vitsaus puhkesi heidän keskuudessaan.
30Mutta Piinehas astui esiin, pani tuomion täytäntöön, ja vitsaus lakkasi.
31Se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, ikuisesti.
32Meriban vesien äärellä he vihastuttivat Jumalan. Mooseksen kävi pahoin heidän vuokseen,
33sillä he katkeroittivat hänen mielensä, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.
34He eivät hävittäneet kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,
35vaan sekoittuivat vieraisiin kansoihin ja ottivat oppia heidän teoistaan.
36He palvelivat heidän jumalankuviaan, ja niistä tuli heille ansa.
37He uhrasivat poikiaan ja tyttäriään riivaajille.
38He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, ja uhrasivat heidät Kanaanin epäjumalille. Maa saastui verenvuodatuksesta,
39ja he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureellisia teoissaan.
40Herra vihastui kansaansa ja inhosi perintöosaansa.
41Hän antoi heidät vieraiden kansojen käsiin, ja heidän vihamiehensä hallitsivat heitä.
42Israelilaisten viholliset ahdistivat heitä, ja heidän oli alistuttava näiden käden alle.
43Monet kerrat Herra pelasti heidät, mutta he niskoittelivat oman mielensä mukaan ja sortuivat pahuutensa tähden.
44Kuitenkin hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun kuuli heidän huutonsa.
45Hän muisti heidän kanssaan tekemänsä liiton ja leppyi suuressa armossaan.
46Hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
47Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme! Kokoa meidät kansojen seasta, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja pitäisimme kunnianamme sinun ylistystäsi.
48Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen, ja kaikki kansa sanokoon: ”Aamen. Hallelujaa!”