1Kun istut aterialle mahtimiehen seurassa, pidä tarkoin mielessä, kuka on edessäsi,
2ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.
3Älä himoitse hänen herkkujaan, ne ovat petollisia ruokia.
4Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.
5Kun suuntaat silmäsi rikkauteen, se onkin yhtäkkiä poissa; totisesti se saa siivet, kuin kotka se lentää taivaalle.
6Älä syö pahantahtoisen leipää äläkä himoitse hänen herkkujaan.
7Hän näet tekee niin kuin on mielessään miettinyt: hän sanoo sinulle: ”Syö ja juo”, mutta se ei tule hänen sydämestään.
8Syömäsi palan sinä oksennat, ja suloiset sanasi tuhlasit turhaan.
9Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän halveksii järkeviä sanojasi.
10Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille,
11sillä heidän lunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.
12Tuo sydämesi ojennettavaksi ja korvasi ymmärryksen sanojen ääreen.
13Älä kiellä pojalta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, hän säästyy kuolemasta.
14Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat.
15Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minun sydämeni iloitsee.
16Sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä on oikein.
17Älköön sydämesi kadehtiko synnintekijöitä, vaan kiivaile aina Herran pelon puolesta.
18Silloin sinulla totisesti on tulevaisuus eikä toivosi raukea tyhjiin.
19Kuule, poikani, viisastu ja ohjaa sydämesi oikealle tielle!
20Älä vietä aikaasi viininjuojien parissa äläkä lihan ahmijoiden,
21sillä juomari ja ahmatti köyhtyvät, ja uneliaisuus puettaa ryysyihin.
22Kuuntele isääsi, jolta olet saanut elämän, äläkä halveksi äitiäsi, kun hän on vanha.
23Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.
24Todellakin, vanhurskaan isä saa riemuita. Se, joka on siittänyt viisaan, saa iloita hänestä.
25Iloitkoot sinun isäsi ja äitisi, riemuitkoon synnyttäjäsi.
26Anna, poikani, sydämesi minulle, olkoot minun tieni silmissäsi mieluisat.
27Portto on syvä kuoppa, ja vieras nainen on ahdas kaivo.
28Hän väijyy aivan kuin rosvo ja lisää uskottomien lukua ihmisten seassa.
29Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä riidat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?
30Niillä, jotka viipyvät viinin ääressä, jotka tulevat mausteviiniä maistelemaan.
31Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa. Helposti se valahtaa kurkusta alas.
32Lopulta se puree kuin käärme ja vuodattaa myrkkyä kuin kyy.
33Silmäsi näkevät outoja, ja sydämesi puhelee sekavia.
34Sinusta tuntuu kuin makaisit keskellä merta, kuin makaisit maston huipussa.
35”Löivät minua, mutta en tuntenut kipua, pieksivät minua, mutta en tiennyt siitä mitään. Milloinkahan herään? Tahdonpa taas hakea tätä samaa.”