Matthew 9— FINRK

¹Jeesus astui veneeseen, ylitti järven ja tuli kotikaupunkiinsa.

²Silloin jotkut toivat hänen luokseen halvaantuneen, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: ”Ole rohkealla mielellä, poikani. Sinun syntisi annetaan anteeksi.”

³Muutamat kirjanoppineista sanoivat itsekseen: ”Tämä pilkkaa Jumalaa.”

⁴Mutta Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi: ”Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne?

⁵Kumpi on helpompaa, sanoa: ’Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi’, vai sanoa: ’Nouse ja kävele’?

⁶Mutta jotta tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on maan päällä valta antaa syntejä anteeksi, niin” – hän sanoi halvaantuneelle – ”nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi. ”

⁷Ja mies nousi ja lähti kotiinsa.

⁸Tämän nähdessään kansanjoukko pelästyi ja ylisti Jumalaa, joka oli antanut ihmisille sellaisen vallan.

⁹Kulkiessaan sieltä eteenpäin Jeesus näki Matteus-nimisen miehen istumassa tulliasemalla. Jeesus sanoi hänelle: ”Seuraa minua.” Niin hän nousi ja seurasi Jeesusta.

¹⁰Kun Jeesus oli aterialla Matteuksen kodissa, sinne tuli monta publikaania ja syntistä aterioimaan Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.

¹¹Sen nähdessään fariseukset sanoivat hänen opetuslapsilleen: ”Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?”

¹²Jeesus kuuli sen ja sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat.

¹³Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä tarkoittaa: ’Laupeutta minä tahdon enkä uhria.’ En minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä.”

¹⁴Sitten Johanneksen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: ”Me ja fariseukset paastoamme usein. Miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?”

¹⁵Jeesus sanoi heille: ”Eivät kai häävieraat voi surra, kun sulhanen vielä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin sulhanen otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.

¹⁶Ei kukaan pane kutistamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan viittaan, sillä sellainen paikka repii viitan, ja reikä tulee pahemmaksi.

¹⁷Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin. Silloinhan leilit repeytyvät, viini valuu maahan ja leilit menevät pilalle. Ei, uusi viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät.”

¹⁸Kun Jeesus puhui heille näistä asioista, tuli muuan hallitusmies, kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: ”Minun tyttäreni kuoli juuri äsken, mutta tule ja pane kätesi hänen päälleen, niin hän herää henkiin.”

¹⁹Jeesus nousi ja lähti hänen mukaansa, samoin lähtivät hänen opetuslapsensa.

²⁰Silloin eräs nainen, joka oli sairastanut verenvuotoa kaksitoista vuotta, lähestyi Jeesusta takaapäin ja kosketti hänen viittansa tupsua.

²¹Hän näet sanoi itsekseen: ”Jos vain saan koskettaa hänen viittaansa, tulen terveeksi.”

²²Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: ”Tyttäreni, ole rohkealla mielellä, uskosi on parantanut sinut.” Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi.

²³Kun Jeesus tuli hallitusmiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän väkijoukon,

²⁴hän sanoi: ”Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut vaan nukkuu.” Mutta he nauroivat hänelle.

²⁵Kun väkijoukko oli ajettu ulos, Jeesus meni sisään ja tarttui tyttöä kädestä, ja tyttö nousi.

²⁶Tästä levisi tieto koko sille seudulle.

²⁷Kun Jeesus kulki sieltä eteenpäin, häntä lähti seuraamaan kaksi sokeaa, jotka huusivat: ”Armahda meitä, Daavidin Poika!”

²⁸Ja kun Jeesus meni sisälle taloon, sokeat tulivat hänen luokseen. Jeesus kysyi heiltä: ”Uskotteko, että minä voin tehdä sen?” He vastasivat: ”Uskomme, Herra.”

²⁹Silloin hän kosketti heidän silmiään ja sanoi: ”Tapahtukoon teille uskonne mukaan.”

³⁰Niin heidän silmänsä aukenivat, mutta Jeesus varoitti heitä ankarasti sanoen: ”Katsokaa, ettei kukaan saa tietää tästä.”

³¹Lähdettyään sieltä he kuitenkin levittivät hänestä tietoa koko sille seudulle.

³²Kun miehet olivat poistumassa, Jeesuksen luo tuotiin mykkä mies, jossa oli riivaajahenki.

³³Kun riivaaja oli ajettu ulos, mykkä alkoi puhua, ja väkijoukko oli ihmeissään ja sanoi: ”Tällaista ei Israelissa ole ikinä nähty.”

³⁴Mutta fariseukset sanoivat: ”Riivaajien päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia.”

³⁵Jeesus kulki kaikissa kaupungeissa ja kylissä, opetti niiden synagogissa, julisti valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikenlaisia tauteja ja vaivoja.

³⁶Kun hän näki kansanjoukot, hänen tuli sääli, sillä ihmiset olivat nääntyneitä ja hylättyjä kuin lampaat, joilla ei ole paimenta.

³⁷Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: ”Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.

³⁸Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä satoa korjaamaan.”