1”Älkää tehkö itsellenne epäjumalia älkääkä pystyttäkö itsellenne jumalankuvia tai patsaita. Älkää myöskään asettako maahanne kiviä, joissa on kuvia, kumartaaksenne niitä, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.
2Pitäkää minun sapattini ja kunnioittakaa minun pyhäkköäni. Minä olen Herra.
3Jos te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun käskyjäni ja toimitte niiden mukaan,
4minä annan teille sateen ajallaan, maa antaa satonsa ja kedon puut antavat hedelmänsä.
5Silloin puiminen kestää teillä viininkorjuuseen asti ja viininkorjuu kestää kylvöön asti. Teillä on kylliksi leipää syödäksenne, ja te saatte asua turvallisesti maassanne.
6Minä annan maahan rauhan, ja te saatte levätä kenenkään pelottamatta. Minä hävitän pahat pedot teidän maastanne, eikä miekka kulje maanne halki.
7Te ajatte vihollisianne takaa, ja he kaatuvat miekkaan teidän edessänne.
8Viisi teistä ajaa pakoon sata, sata teistä ajaa pakoon kymmenentuhatta, ja teidän vihollisenne kaatuvat miekkaan teidän edessänne.
9Minä käännyn teidän puoleenne ja teen teidät hedelmällisiksi. Minä annan teidän lisääntyä ja pidän voimassa teidän kanssanne tekemäni liiton.
10Teille riittää syötäväksi vanhaa, varastoitua viljaa, ja te joudutte viemään vanhaa pois uuden tieltä.
11Minä annan asumukseni olla teidän keskellänne enkä inhoa teitä.
12Minä vaellan teidän keskellänne ja olen teidän Jumalanne, ja te olette minun kansani.
13Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Minä toin teidät pois Egyptin maasta, jossa te olitte orjina. Minä rikoin teidän ikeenne ja saatoin teidät kulkemaan pää pystyssä.”
14”Mutta jos te ette kuuntele minua ettekä tee kaikkien näiden käskyjen mukaan,
15jos hylkäätte minun lakini ja inhoatte minun säädöksiäni, niin ettette toimi kaikkien käskyjeni mukaan vaan rikotte minun liittoni,
16minä teen teille näin: minä rankaisen teitä kauhulla, hivutustaudilla ja kuumeella, jotka sammuttavat silmienne valon ja näännyttävät sielunne. Silloin te kylvätte siemenenne turhaan, sillä viholliset syövät teidän satonne.
17Minä käännän kasvoni teitä vastaan, ja te kärsitte tappion vihollistenne edessä. Vihamiehenne alistavat teidät, ja lopulta te pakenette, vaikka kukaan ei aja teitä takaa.
18Jos ette tästäkään huolimatta kuuntele minua, minä kuritan teitä vielä seitsenkertaisesti syntienne tähden.
19Minä murran teidän suuren ylpeytenne; minä teen teidän taivaanne kovaksi kuin rauta ja maanne vasken kaltaiseksi.
20Teidän voimanne valuu hukkaan, maanne ei anna satoaan eivätkä maan puut anna hedelmäänsä.
21Jos te yhä vastustatte minua ettekä tahdo kuunnella minua, minä lyön teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne ansion mukaan.
22Minä lähetän teidän keskuuteenne villipetoja, ja ne riistävät teiltä teidän lapsenne, hävittävät karjanne ja tekevät teidät niin vähälukuisiksi, että tienne autioituvat.
23Jos minä en tälläkään kurituksella saa teitä ojentumaan vaan te yhä vastustatte minua,
24niin minäkin vastustan teitä ja lyön teitä seitsenkertaisesti teidän syntienne tähden.
25Minä lähetän teidän kimppuunne miekan, joka kostaa liiton rikkomisen. Kun te kokoonnutte kaupunkeihinne, minä lähetän teidän keskuuteenne ruton ja te joudutte vihollisen valtaan.
26Kun minä murran teiltä leivän tuen, silloin yksi uuni riittää kymmenelle naiselle teidän leipänne paistamiseen. He jakavat teille leipänne vaa’alla punniten, ettekä syötyännekään ole kylläisiä.
27Jos te ette tästäkään huolimatta kuuntele minua vaan yhä vastustatte,
28niin minäkin vastustan teitä kiivaasti ja kuritan teitä seitsenkertaisesti syntienne tähden.
29Te joudutte syömään jopa poikienne ja tyttärienne lihaa.
30Minä hävitän teidän uhrikukkulanne, kaadan kumoon auringonpatsaanne ja kokoan teidän ruumiinne epäjumalienne sirpaleitten päälle, ja minun sieluni inhoaa teitä.
31Minä raunioitan teidän kaupunkinne ja hävitän teidän pyhäkkönne enkä ota vastaan teidän uhrienne mieluisaa tuoksua.
32Minä teen maan niin autioksi, että siinä asuvat vihollisenne tyrmistyvät.
33Teidät minä hajotan kansojen sekaan ja lähetän jälkeenne paljastetun miekan. Teidän maanne autioituu ja kaupunkinne raunioituvat.
34Silloin maa saa hyvityksen sapateistaan. Niin kauan kuin se on autiona ja te olette vihollistenne maassa, maa saa levätä ja nauttia sapateistaan.
35Niin kauan kuin se on autiona, se saa viettää lepoa, jota se ei saanut niinä sapattivuosina, jolloin te asuitte siinä.
36Niille teistä, jotka ovat jäljellä vihollistensa maassa, minä annan pelokkaan sydämen. Lentävän lehden kahina ajaa heidät pakoon, ja he pakenevat, kuin pakenisivat miekkaa, ja kaatuvat, vaikka kukaan ei aja heitä takaa.
37He kompastuvat toisiinsa kuin miekan uhatessa, vaikka kukaan ei aja heitä takaa. Te ette voi pitää puolianne vihollisianne vastaan,
38vaan te häviätte kansojen sekaan, ja teidän vihollistenne maa nielee teidät.
39Ne teistä, jotka ovat jääneet jäljelle, riutuvat teidän vihollistenne maassa pahuutensa tähden. He riutuvat myös isiensä pahojen tekojen tähden.
40Silloin he tunnustavat syyllisyytensä ja isiensä syyllisyyden, sen, että ovat olleet uskottomia minulle ja vastustaneet minua.
41Minäkin asetuin vastustamaan heitä ja vein heidät vihollistensa maahan. Silloin heidän ympärileikkaamaton sydämensä nöyrtyy, ja silloin he sovittavat syyllisyytensä.
42Ja minä muistan Jaakobin kanssa tekemäni liiton. Minä muistan myös Iisakin ja Abrahamin kanssa tekemäni liiton, ja minä muistan myös maata.
43Mutta tulkoon maa ensin tyhjäksi heistä ja saakoon nauttia sapateistaan, kun he eivät ole siellä. Heidän on sovitettava syyllisyytensä juuri sen tähden, että he ovat hylänneet minun säädökseni ja inhonneet minun lakejani.
44Mutta vaikka he ovat vihollistensa maassa, minä en hylkää heitä enkä inhoa heitä. Minä en tee heistä loppua enkä riko heidän kanssaan tekemääni liittoa, sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa.
45Minä muistan heidän hyväkseen liittoni heidän isiensä kanssa, jotka minä toin pois Egyptin maasta kansojen nähden ollakseni heidän Jumalansa. Minä olen Herra.”
46Nämä ovat ne lait, säädökset ja opetukset, jotka Herra Mooseksen kautta asetti itsensä ja israelilaisten välille Siinainvuorella.