Joshua 10— FINRK

¹Jerusalemin kuningas Adonisedek kuuli, että Joosua oli valloittanut Ain, vihkinyt sen tuhon omaksi ja tehnyt Aille ja sen kuninkaalle saman kuin oli tehnyt Jerikolle ja sen kuninkaalle ja että Gibeonin asukkaat olivat tehneet rauhan Israelin kanssa ja jääneet heidän keskuuteensa.

²Silloin hän ja hänen kansansa pelästyivät kovin. Olihan Gibeon suuri kaupunki, aivan kuin jokin kuninkaankaupunki, suurempi kuin Ai, ja kaikki sen miehet olivat sotaurhoja.

³Niin Jerusalemin kuningas Adonisedek lähetti Hebronin kuninkaalle Hoohamille, Jarmutin kuninkaalle Piramille, Laakisin kuninkaalle Jaafialle ja Eglonin kuninkaalle Debirille sanan:

⁴”Tulkaa minun luokseni ja auttakaa minua. Kukistakaamme Gibeon, koska se on tehnyt rauhan Joosuan ja israelilaisten kanssa.”

⁵Silloin nuo viisi amorilaisten kuningasta, Jerusalemin, Hebronin, Jarmutin, Laakisin ja Eglonin kuninkaat, kokoontuivat ja lähtivät liikkeelle kaikkine joukkoineen. He leiriytyivät Gibeonin edustalle ja ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.

⁶Mutta Gibeonin miehet lähettivät sanan Joosualle Gilgalin leiriin: ”Älä vedä kättäsi pois auttamasta palvelijoitasi. Tule nopeasti luoksemme, pelasta meidät ja auta meitä, sillä kaikki vuoristossa asuvien amorilaisten kuninkaat ovat kokoontuneet meitä vastaan.”

⁷Niin Joosua lähti Gilgalista, hän ja koko sotaväki sekä kaikki valiosoturit hänen kanssaan.

⁸Silloin Herra sanoi Joosualle: ”Älä pelkää heitä, sillä minä olen antanut heidät sinun käsiisi. Ei kukaan heistä kestä sinun edessäsi.”

⁹Ja kuljettuaan kaiken yötä Gilgalista Joosua kävi yllättäen amorilaisten kimppuun.

¹⁰Herra saattoi heidät hämminkiin Israelin edessä, ja Joosua tuotti heille suuren tappion Gibeonissa, ajoi heitä takaa pitkin Beet-Hooroniin nousevaa tietä ja surmasi heitä Asekaan ja Makkedaan asti.

¹¹Kun he olivat pakenemassa Israelia Beet-Hooronin rinteessä, Herra heitti taivaasta heidän päälleen isoja kiviä koko matkan aina Asekaan asti. Niitä, jotka kuolivat raekiviin, oli useampia kuin niitä, jotka israelilaiset surmasivat miekalla.

¹²Sinä päivänä, jona Herra antoi amorilaiset israelilaisten valtaan, Joosua puhui Herralle ja sanoi Israelin kansan edessä: ”Aurinko, pysy aloillasi Gibeonissa ja kuu Aijalonin laaksossa!”

¹³Niin aurinko pysyi aloillaan ja kuu oli liikkumatta, kunnes kansa oli kostanut vihollisilleen. Eikö näin olekin kirjoitettuna Oikeamielisen kirjassa? Niin seisoi siis aurinko paikoillaan keskitaivaalla koko päivän kiirehtimättä laskemaan.

¹⁴Eikä ole ollut sen vertaista päivää, ei ennen eikä jälkeen, jona Herra olisi näin kuullut ihmisen ääntä. Herra soti silloin Israelin puolesta.

¹⁵Sen jälkeen Joosua palasi Gilgalin leiriin koko Israel mukanaan.

¹⁶Mutta nuo viisi kuningasta pakenivat ja piiloutuivat Makkedan luolaan.

¹⁷Joosualle ilmoitettiin: ”Ne viisi kuningasta on löydetty. He ovat piiloutuneet Makkedan luolaan.”

¹⁸Silloin Joosua sanoi: ”Vierittäkää isoja kiviä luolan suulle ja asettakaa sen eteen miehiä vartioimaan heitä,

¹⁹mutta älkää te muut pysähtykö, vaan ajakaa takaa vihollisianne ja käykää heidän jälkijoukkonsa kimppuun. Älkää päästäkö heitä menemään kaupunkeihinsa, sillä Herra, teidän Jumalanne, on antanut heidät teidän käsiinne.”

²⁰Kun Joosua ja israelilaiset olivat tuottaneet amorilaisille hyvin suuren tappion ja lyöneet heidät perusteellisesti, ne harvat amorilaiset, jotka olivat pelastuneet, palasivat varustettuihin kaupunkeihinsa.

²¹Sitten koko kansa palasi rauhassa takaisin leiriin Joosuan luo Makkedaan, eikä kukaan uskaltanut enää hiiskua sanaakaan ketään israelilaista vastaan.

²²Silloin Joosua sanoi: ”Avatkaa luolan suu ja tuokaa ne viisi kuningasta luokseni.”

²³He tekivät niin ja toivat luolasta hänen luokseen ne viisi kuningasta: Jerusalemin, Hebronin, Jarmutin, Laakisin ja Eglonin kuninkaat.

²⁴Kun he olivat tuoneet kuninkaat Joosuan eteen, hän kutsui kaikki Israelin miehet ja sanoi sotaväen päälliköille, jotka olivat seuranneet häntä: ”Tulkaa tänne ja pankaa jalkanne näiden kuninkaiden niskalle.” Niin he tulivat ja panivat jalkansa näiden niskan päälle.

²⁵Joosua sanoi päälliköille: ”Älkää pelätkö älkääkä kauhistuko, vaan olkaa lujat ja rohkeat, sillä näin Herra tekee kaikille teidän vihollisillenne, joita vastaan te joudutte sotimaan.”

²⁶Sen jälkeen Joosua löi kuninkaat kuoliaaksi ja ripusti ruumiit viiteen puuhun, joissa ne riippuivat iltaan asti.

²⁷Mutta auringonlaskun aikaan Joosua käski ottaa kuninkaiden ruumiit alas puista ja heittää ne luolaan, jossa kuninkaat olivat piileskelleet. Sitten luolan suulle pantiin isoja kiviä, ja siinä ne ovat vielä tänäkin päivänä.

²⁸Samana päivänä Joosua valloitti Makkedan ja hävitti sen miekalla. Hän vihki tuhon omaksi sen kuninkaan ja jokaisen, joka siellä oli, jättämättä jäljelle ainoatakaan. Hän teki Makkedan kuninkaalle niin kuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.

²⁹Sitten Joosua meni Makkedasta Libnaan koko Israel mukanaan ja ryhtyi taisteluun Libnaa vastaan.

³⁰Herra antoi myös Libnan ja sen kuninkaan Israelin käsiin. Kansa löi miekalla Libnan ja kaikki sen asukkaat eikä jättänyt jäljelle ainoatakaan. Näin Israel teki sen kuninkaalle niin kuin oli tehnyt Jerikon kuninkaalle.

³¹Sitten Joosua meni koko Israel mukanaan Libnasta Laakisiin, leiriytyi sen edustalle ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan.

³²Herra antoi Laakisin Israelin käsiin. He valloittivat sen toisena päivänä ja löivät miekalla sen ja kaikki sen asukkaat, aivan samoin kuin he olivat tehneet Libnalle.

³³Silloin Hooram, Geserin kuningas, tuli auttamaan Laakisia, mutta Joosua löi hänet ja hänen kansansa eikä jättänyt heistä jäljelle ainoatakaan.

³⁴Laakisista Joosua ja koko Israel hänen kanssaan menivät Egloniin, leiriytyivät sen edustalle ja ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.

³⁵He valloittivat Eglonin samana päivänä ja löivät miekalla kaupungin ja kaikki sen asukkaat. Joosua vihki sinä päivänä tuhon omaksi jokaisen, joka siellä oli, aivan samoin kuin hän oli tehnyt Laakisille.

³⁶Sen jälkeen Joosua ja koko Israel hänen kanssaan nousivat Eglonista Hebroniin ja ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.

³⁷He valloittivat kaupungin, hävittivät sen miekalla ja surmasivat sen kuninkaan ja jokaisen, joka siellä oli. Myös kaikki Hebronin ympäristökaupungit ja jokaisen, joka niissä oli, he hävittivät jättämättä jäljelle ainoatakaan. Joosua teki Hebronille samoin kuin oli tehnyt Eglonille: hän vihki tuhon omaksi kaupungin ja jokaisen, joka siellä oli.

³⁸Sitten Joosua ja koko Israel hänen kanssaan kääntyivät kohti Debiriä ja ryhtyivät taisteluun sitä vastaan.

³⁹He valtasivat Debirin ja sen ympäristökaupungit ja vangitsivat sen kuninkaan. He hävittivät ne miekalla ja vihkivät tuhon omaksi jokaisen, joka niissä oli, jättämättä jäljelle ainoatakaan. Joosua teki Debirille ja sen kuninkaalle samoin kuin oli tehnyt Hebronille ja Libnalle ja niiden kuninkaille.

⁴⁰Joosua alisti valtaansa koko maan: vuoriston, Negevin, alankomaan ja rinnemaat. Hän surmasi kaikki näiden alueiden kuninkaat jättämättä jäljelle ainoatakaan ja vihki tuhon omaksi jokaisen elävän olennon, kuten Herra, Israelin Jumala, oli käskenyt.

⁴¹Joosua alisti valtaansa alueet Kaades-Barneasta Gazaan saakka ja koko Goosenin maan Gibeoniin asti.

⁴²Kaikki nämä kuninkaat ja heidän maansa Joosua sai valtaansa yhdellä kertaa, sillä Herra, Israelin Jumala, soti Israelin puolesta.

⁴³Sitten Joosua palasi Gilgalin leiriin koko Israel mukanaan.