1Eräs Lasarus-niminen mies oli sairaana. Hän asui Betaniassa, Marian ja tämän sisaren Martan kylässä.
2Maria oli se, joka voiteli Herran hyväntuoksuisella voiteella ja kuivasi hänen jalkansa hiuksillaan, ja sairaana oli hänen veljensä Lasarus.
3Niin sisaret lähettivät Jeesukselle sanan: ”Herra! Hän, joka on sinulle rakas, on sairaana.”
4Sen kuultuaan Jeesus sanoi: ”Tämä sairaus ei ole kuolemaksi vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika tulisi kirkastetuksi sen kautta.”
5Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan sekä Lasarusta.
6Kun hän kuuli Lasaruksen olevan sairaana, hän viipyi vielä kaksi päivää sillä seudulla, missä oli.
7Vasta sitten hän sanoi opetuslapsilleen: ”Menkäämme takaisin Juudeaan.”
8Opetuslapset sanoivat hänelle: ”Rabbi, vastahan juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taasko sinä menet sinne?”
9Jeesus vastasi: ”Eikö päivässä ole kaksitoista tuntia? Se, joka kulkee päivällä, ei kompastu, sillä hän näkee tämän maailman valon.
10Mutta se, joka kulkee yöllä, kompastuu, koska hänessä ei ole valoa.”
11Tämän puhuttuaan hän sanoi heille: ”Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet.”
12Niin opetuslapset sanoivat hänelle: ”Herra, jos hän nukkuu, hän paranee.”
13Jeesus puhui hänen kuolemastaan, mutta he luulivat, että hän puhui unessa nukkumisesta.
14Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: ”Lasarus on kuollut.
15Teidän tähtenne minä iloitsen siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte. Menkäämme nyt hänen luokseen.”
16Niin Tuomas, jota sanottiin Didymokseksi, sanoi toisille opetuslapsille: ”Menkäämme mekin sinne kuolemaan hänen kanssaan.”
17Kun Jeesus tuli Betaniaan, hän sai tietää, että Lasarus oli ollut haudassa jo neljä päivää.
18Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista stadionmitan päässä.
19Useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luo lohduttamaan heitä heidän veljensä kuoleman vuoksi.
20Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, hän meni tätä vastaan, mutta Maria istui kotona.
21Martta sanoi Jeesukselle: ”Herra, jos sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.
22Mutta nytkin minä tiedän, että mitä tahansa sinä Jumalalta anot, sen Jumala sinulle antaa.”
23Jeesus sanoi hänelle: ”Sinun veljesi nousee ylös.”
24Martta vastasi: ”Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä.”
25Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
26Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?”
27”Uskon, Herra”, Martta vastasi, ”minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, joka oli tuleva maailmaan.”
28Tämän sanottuaan Martta meni kutsumaan sisartaan Mariaa ja sanoi hänelle kahden kesken: ”Opettaja on täällä ja kutsuu sinua.”
29Kun Maria sen kuuli, hän nousi nopeasti ja meni Jeesuksen luo.
30Jeesus ei kuitenkaan ollut vielä saapunut kylään vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli kohdannut hänet.
31Juutalaiset, jotka olivat huoneessa Marian kanssa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nousevan nopeasti ja lähtevän ulos. Silloin he seurasivat häntä, koska luulivat hänen menevän haudalle itkemään.
32Kun Maria tuli sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, hän heittäytyi Jeesuksen jalkojen juureen ja sanoi: ”Herra, jos sinä olisit ollut täällä, minun veljeni ei olisi kuollut.”
33Kun Jeesus näki Marian ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, hän järkyttyi hengessään ja vapisi liikutuksesta.
34”Mihin te panitte hänet?” hän kysyi. ”Herra, tule katsomaan”, he vastasivat.
35Ja Jeesus itki.
36Niin juutalaiset sanoivat: ”Katsokaa, kuinka rakas Lasarus oli hänelle!”
37Mutta muutamat heistä sanoivat: ”Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut estää tämän miehen kuoleman?”
38Jeesus järkyttyi jälleen sisimmässään ja meni haudalle. Se oli luola, ja sen suulla oli kivi.
39Jeesus sanoi: ”Ottakaa kivi pois.” Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: ”Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut siellä neljättä päivää.”
40Jeesus vastasi: ”Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?”
41Niin he ottivat kiven pois. Silloin Jeesus nosti katseensa ylös ja sanoi: ”Isä, minä kiitän sinua, että olet kuullut minua.
42Minä kyllä tiedän, että sinä kuulet minua aina, mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä sanon tämän, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut.”
43Tämän sanottuaan Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Lasarus, tule ulos!”
44Kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: ”Päästäkää hänet siteistä ja antakaa hänen mennä.”
45Monet niistä juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.
46Mutta jotkut heistä menivät fariseusten luo ja kertoivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.
47Niin ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät: ”Mitä me teemme? Tämä mies tekee paljon tunnustekoja.
48Jos annamme hänen jatkaa näin, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän paikan että kansan.”
49Mutta yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappi, sanoi heille: ”Te ette ymmärrä mitään
50ettekä ajattele, että teille on parempi, jos yksi ihminen kuolee kansan puolesta, kuin että koko kansa tuhoutuu.”
51Mutta se, mitä hän sanoi, ei ollut lähtöisin hänestä itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylipappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä,
52eikä vain tämän kansan edestä vaan myös kootakseen yhteen hajallaan olevat Jumalan lapset.
53Siitä päivästä lähtien heillä siis oli päätös tappaa hänet.
54Jeesus ei sen tähden enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskuudessa. Hän lähti sieltä paikkaan, joka oli lähellä autiomaata, Efraim-nimiseen kaupunkiin, ja oleskeli siellä opetuslapsineen.
55Juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet menivät maaseudulta ylös Jerusalemiin puhdistautumaan ennen pääsiäistä.
56He etsivät Jeesusta ja puhelivat keskenään seisoskellessaan temppelialueella: ”Mitä arvelette? Eikö hän aiokaan tulla juhlille?”
57Mutta ylipapit ja fariseukset olivat antaneet käskyn, että jos joku saisi tietää, missä Jeesus oli, hänen oli siitä ilmoitettava, jotta he voisivat pidättää Jeesuksen.