1Voi Efraimin juomarien ylvästä kruunua ja sen loistavan kauneuden kuihtuvaa kukkaa! Voi niitä, jotka ovat rehevän laakson kukkulalla viinistä päihtyneinä!
2Katso, Herralta tulee hän, joka on väkevä ja voimallinen kuin raesade, kuin raju myrsky. Kuin rankkasade, kuin valtaisana tulvivat vedet, hän kaataa sen voimalla maahan.
3Jalkoihin tallataan Efraimin juomarien ylväs kruunu.
4Sen loistavan kauneuden kuihtuvan kukan, joka on kukkulan laella rehevän laakson keskellä, käy kuin varhaisviikunan ennen korjuuaikaa: kuka vain sen näkee, ottaa sen heti kouraansa ja nielaisee sen.
5Sinä päivänä Herra Sebaot on oleva ihana kruunu ja loistava seppele kansansa jäännökselle,
6oikeuden henki sille, joka istuu jakamassa oikeutta, ja voima niille, jotka torjuvat hyökkäyksen portilla.
7Myös nämä täällä horjuvat viinistä ja hoippuvat väkijuomasta. Väkijuomasta horjuu pappi ja profeetta, he ovat sekaisin viinistä, hoippuvat väkijuomasta. He horjuvat näyissään, huojuvat tuomioissaan.
8Kaikki pöydät ovat täynnä oksennusta, saastaa on joka paikassa.
9”Keitähän tuokin luulee viisauteen neuvovansa, keitä puheellaan opettavansa? Niitäkö, jotka on juuri maidosta vieroitettu, äidin rinnoilta otettu?
10Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, mitta mitan päälle, mitta mitan päälle, vähän siellä ja vähän täällä!”
11Sopertavin huulin ja vieraalla kielellä hän on puhuva tälle kansalle,
12hän, joka on sanonut heille: ”Tässä on lepopaikka, antakaa väsyneen levätä, tässä on levähdyspaikka.” Mutta he eivät ole tahtoneet kuulla.
13Niinpä on Herran sana heille: ”Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, mitta mitan päälle, mitta mitan päälle, vähän siellä, vähän täällä”, niin että he kulkiessaan kompastuvat, kaatuvat taaksepäin ja ruhjoutuvat, joutuvat ansaan ja heidät vangitaan.
14Sen vuoksi kuulkaa Herran sana, te pilkkaajat, jotka hallitsette tätä kansaa, joka asuu Jerusalemissa.
15Te sanotte: ”Me olemme tehneet liiton kuoleman kanssa, olemme tehneet sopimuksen tuonelan kanssa. Tulkoon vitsaus kuin tulva, ei se meitä saavuta, sillä me olemme tehneet valheesta turvamme ja piiloutuneet petokseen.”
16Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä lasken Siioniin peruskiven, koetellun kiven, kalliin kulmakiven, lujan perustuksen. Joka uskoo, se ei säiky.
17Minä panen oikeuden mittanuoraksi ja vanhurskauden luotilangaksi. Rakeet hävittävät valheturvan, ja vedet huuhtovat mukanaan piilopaikan.
18Teidän liittonne kuoleman kanssa pyyhkäistään pois, sopimuksenne tuonelan kanssa ei kestä. Kun vitsaus tulee kuin tulva, se tallaa teidät maahan.
19Niin usein kuin se tulee, se tempaa teidät mukaansa. Aamu aamulta se tulee, tulee päivällä ja yöllä. Totisesti, vain kauhuksi on tämän sanoman opetus.
20Sillä vuode on oleva liian lyhyt ojentautua ja peite liian kapea kääriytyä.
21Herra nousee niin kuin Perasimin vuorella, hän kiivastuu niin kuin Gibeonin laaksossa tehdäkseen työnsä, oudon työnsä, ja suorittaakseen tekonsa, merkillisen tekonsa.
22Älkää siis pilkatko, etteivät teidän siteenne vielä kiristyisi. Minä olen kuullut Herralta, Herralta Sebaotilta, hänen päätöksestään hävittää koko maa.
23Kuunnelkaa minua, kuulkaa minun ääntäni, tarkatkaa ja kuunnelkaa minun sanojani.
24Ainako kyntäjä vain kyntää, ainako möyhentää ja äestää maataan kylvökuntoon?
25Eikö ole niin: kun hän on tasoittanut maan pinnan, hän ripottelee mustaa kuminaa, sirottelee maustekuminaa, sijoittaa omiin paikkoihinsa vehnää, hirssiä ja ohraa ja reunoille spelttivehnää?
26Hänen Jumalansa, joka opettaa häntä, on neuvonut hänelle oikean tavan.
27Eihän mustaa kuminaa puimareellä puida, eikä vaunun pyörää panna pyörimään maustekuminan päällä, vaan musta kumina lyödään irti kepillä ja maustekumina sauvalla.
28Puidaanko leipävilja murskaksi? Ei sitä kukaan loputtomiin pui. Vaikka vaununpyörät ja hevoset pannaan kulkemaan sen päältä, ei sitä kuitenkaan murskaksi puida.
29Tämäkin on lähtöisin Herralta Sebaotilta. Hänen neuvonsa ovat ihmeelliset ja hänen ymmärryksensä on suuri.