1Ennustus Tyyroksesta: Valittakaa, te Tarsiin laivat, sillä Tyyros on hävitetty. Ei siellä enää ole taloja eikä satamaa. Kittiläisten maasta saatiin tämä tieto.
2Mykistykää, rantamaan asukkaat! Meriä kulkevat Siidonin kauppiaat ovat täyttäneet sinut.
3Suuria vesiä myöten kulki Siihorin siemen, Niilin vilja, sen sato. Siitä tuli kansojen kauppatavaraa.
4Häpeä, Siidon, meren linnoitus, sillä näin sanoo meri: ”En ole kokenut kipuja enkä synnyttänyt, en ole nuorukaisia kasvattanut enkä neitoja saattanut varttumaan.”
5Kun tämä kuullaan Egyptissä, niin siellä vavistaan Tyyroksesta kuuluvien viestien vuoksi.
6Purjehtikaa Tarsiiseen ja valittakaa, te rantamaan asukkaat.
7Onko tämä teidän iloinen kaupunkinne, jonka alku on muinaisuudessa, ja jonka jalat ovat kuljettaneet sen asukkaat kauas siirtolaisina asumaan?
8Kuka on tämän määrännyt Tyyron osaksi, kruunujen jakelijan, jonka kauppiaat olivat ruhtinaita, kauppamiehet kunnioitettuja kaikkialla?
9Herra Sebaot on sen päättänyt häväistäkseen kaiken loiston, josta he ylpeilevät, saattaakseen kaikki maan arvohenkilöt halveksituiksi.
10Tulvi yli maasi, tytär Tarsis, kuin Niili! Patoa ei enää ole.
11Hän on ojentanut kätensä meren yli, järisyttänyt valtakuntia. Herra on antanut käskyn Kanaania vastaan: hävitettäköön sen linnoitukset.
12Hän sanoo: ”Enää et ilakoitse, sinä häväisty neitsyt, tytär Siidon. Nouse, lähde kittiläisten maahan. Sielläkään et saa rauhaa.
13Katso kaldealaisten maata, kansaa, jota ei enää ole, maata, jonka Assur muutti asuinsijaksi autiomaan eläimille. Assurilaiset pystyttivät piiritystorninsa, he kukistivat sen palatsit, muuttivat sen raunioiksi.
14Valittakaa, Tarsiin laivat, sillä hävitetty on teidän linnoituksenne.”
15Siihen aikaan Tyyros unohdetaan seitsemäksikymmeneksi vuodeksi, jotka ovat kuin saman kuninkaan aikaa. Seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Tyyroksen käy niin kuin sanotaan porton laulussa:
16”Ota lyyrasi, kierrä kaupunkia, sinä unohdettu portto. Soita kauniisti, laula ahkerasti, että sinut muistettaisiin!”
17Seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Herra katsoo Tyyroksen puoleen, ja se palaa portonpalkoilleen ja tekee huorin kaikkien maan päällä olevien valtakuntien kanssa.
18Mutta sen saama voitto ja palkka pyhitetään Herralle. Ei sitä koota eikä talleteta; Tyyroksen voitto koituu runsaaksi ravinnoksi ja laadukkaaksi vaatetukseksi niille, jotka asuvat Herran edessä.