Genesis 41— FINRK

¹Kahden vuoden kuluttua farao näki unen. Hän seisoi Niilin rannalla,

²ja yhtäkkiä virrasta nousi seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää, jotka ryhtyivät syömään kaislikossa.

³Niiden jälkeen virrasta nousi toiset seitsemän lehmää, rumannäköisiä ja laihoja. Ne pysähtyivät edellisten lehmien viereen virran rannalle.

⁴Nuo rumat ja laihat lehmät söivät ne seitsemän kaunista ja lihavaa lehmää. Siihen farao heräsi.

⁵Hän nukahti uudestaan ja näki toisen unen. Siinä seitsemän tervettä ja hyvää tähkää kasvoi samassa korressa,

⁶mutta niiden jälkeen kasvoi seitsemän ohutta ja itätuulen polttamaa tähkäpäätä.

⁷Nämä ohuet tähkäpäät nielivät ne seitsemän tervettä ja täyteläistä tähkäpäätä. Siihen farao heräsi – se olikin vain unta.

⁸Aamulla hänen mielensä oli rauhaton, ja hän kutsui eteensä kaikki Egyptin tietäjät ja viisaat. Farao kertoi heille unensa, mutta ei ollut ketään, joka olisi selittänyt ne hänelle.

⁹Silloin ylimmäinen juomanlaskija puhui faraolle sanoen: ”Nyt minä muistan rikkomukseni.

¹⁰Farao vihastui kerran palvelijoihinsa ja pani minut ja ylimmäisen leipurin vankeuteen henkivartijoiden päällikön taloon.

¹¹Me molemmat, minä ja hän, näimme samana yönä unta. Kumpikin näimme unen, ja kummankin unella oli oma selityksensä.

¹²Siellä oli kanssamme heprealainen nuorukainen, henkivartijoiden päällikön palvelija. Me kerroimme hänelle unemme, ja hän selitti ne meille. Kummallekin hän selitti täsmälleen, mitä uni merkitsi.

¹³Ja tapahtui niin kuin hän oli meille selittänyt: minut palautettiin virkaani ja leipuri hirtettiin.”

¹⁴Silloin farao lähetti kutsumaan Joosefin, ja hänet tuotiin kiireesti tyrmästä. Hänen hiuksensa ja partansa leikattiin ja hänen vaatteensa vaihdettiin, ja sitten hän tuli faraon eteen.

¹⁵Farao sanoi Joosefille: ”Minä olen nähnyt unen, eikä sille ole selittäjää, mutta minä olen kuullut kerrottavan sinusta, että kuultuasi unen voit selittää sen.”

¹⁶Joosef vastasi faraolle: ”En minä, mutta Jumala antaa faraolle suotuisan vastauksen.”

¹⁷Farao kertoi Joosefille: ”Unessani minä seisoin Niilin rannalla.

¹⁸Yhtäkkiä virrasta nousi seitsemän lihavaa ja kaunista lehmää, jotka ryhtyivät syömään kaislikossa.

¹⁹Mutta niiden jälkeen virrasta nousi seitsemän toisenlaista, surkeaa, hyvin rumannäköistä ja laihaa lehmää. En ole koko Egyptin maassa nähnyt niin surkeita kuin ne.

²⁰Nuo laihat ja rumat lehmät söivät ne seitsemän ensimmäistä, lihavaa lehmää.

²¹Mutta vaikka ne olivat joutuneet laihojen lehmien vatsaan, mistään ei voinut huomata niiden joutuneen sinne, vaan laihat lehmät olivat yhtä rumannäköisiä kuin alussa. Siihen minä heräsin.

²²Sitten näin unessani, kuinka samassa korressa kasvoi seitsemän täyteläistä ja hyvää tähkää.

²³Mutta niiden jälkeen kasvoi vielä seitsemän kuivunutta, ohutta ja itätuulen polttamaa tähkää.

²⁴Nuo ohuet tähkät nielivät ne seitsemän hyvää tähkää. Kerroin tämän tietäjille, mutta ei ollut ketään, joka olisi ilmoittanut minulle selityksen.”

²⁵Joosef sanoi faraolle: ”Faraon unet merkitsevät samaa. Jumala on ilmaissut faraolle, mitä hän aikoo tehdä.

²⁶Seitsemän hyvää lehmää merkitsevät seitsemää vuotta, samoin seitsemän kaunista tähkäpäätä merkitsevät seitsemää vuotta. Unilla on sama merkitys.

²⁷Seitsemän laihaa ja huonoa lehmää, jotka nousivat virrasta hyvien jälkeen, merkitsevät seitsemää vuotta, ja seitsemän tyhjää, itätuulen polttamaa tähkäpäätä merkitsevät seitsemää nälkävuotta.

²⁸Kun sanoin, että Jumala on näyttänyt faraolle, mitä hän aikoo tehdä, tarkoitin tätä:

²⁹Koko Egyptin maahan tulee seitsemän suuren yltäkylläisyyden vuotta.

³⁰Niitä seuraa kuitenkin seitsemän nälkävuotta. Silloin koko Egyptin maan yltäkylläisyys unohtuu ja nälänhätä hävittää maan.

³¹Maassa vallinneesta yltäkylläisyydestä ei enää tiedetä mitään sitä seuraavan nälänhädän vuoksi, sillä se on hyvin ankara.

³²Faraon unen toistuminen merkitsee, että Jumala on asian varmasti päättänyt ja että Jumala jouduttaa sen toteutumista.

³³Faraon tulee siis nyt valita ymmärtävä ja viisas mies ja asettaa hänet hallitsemaan Egyptin maata.

³⁴Tehköön farao näin ja asettakoon lisäksi virkamiehiä hallitsemaan maata ja ottamaan talteen viidennen osan Egyptin maan sadosta seitsemänä yltäkylläisyyden vuotena.

³⁵Heidän tulee koota näinä tulevina hyvinä vuosina kaikkea syötävää ja varastoida faraon valvonnassa ruokaviljaa säilytettäväksi kaupungeissa.

³⁶Silloin maassa on ruokaa säästössä seitsemän nälkävuoden varalle, jotka tulevat Egyptin maahan, eikä maa joudu perikatoon nälänhädän vuoksi.”

³⁷Tämä puhe miellytti faraota ja kaikkia hänen palvelijoitaan,

³⁸ja hän sanoi heille: ”Voisiko löytyä toista tällaista miestä, jossa on Jumalan Henki?”

³⁹Joosefille farao sanoi: ”Koska Jumala on sinulle ilmoittanut kaiken tämän, ei voi olla toista niin ymmärtävää ja viisasta miestä kuin sinä.

⁴⁰Sinusta tulee minun maani hallitsija, ja koko kansani on noudatettava sinun käskyjäsi. Ainoastaan valtaistuin tekee minut sinua korkea-arvoisemmaksi.”

⁴¹Farao sanoi Joosefille: ”Minä asetan sinut hallitsemaan koko Egyptin maata.”

⁴²Sitten farao otti sormuksen kädestään, pani sen Joosefin sormeen, puetti hänen ylleen hienot pellavavaatteet ja ripusti kultaketjut hänen kaulaansa.

⁴³Farao antoi Joosefin ajaa toiseksi parhaissa vaunuissaan, ja hänen edellään huudettiin: ”Polvistukaa!” Näin hänet asetettiin hallitsemaan koko Egyptin maata.

⁴⁴Ja farao sanoi Joosefille: ”Minä olen farao, mutta ilman sinun suostumustasi ei kukaan koko Egyptin maassa saa nostaa kättä eikä jalkaa.”

⁴⁵Farao antoi Joosefille nimen Saafenat-Paneah ja antoi hänelle puolisoksi Aasenatin, Oonin papin Poti-Feran tyttären. Sitten Joosef lähti kiertämään Egyptin maata.

⁴⁶Joosef oli kolmenkymmenen vuoden ikäinen tullessaan faraon, Egyptin kuninkaan, palvelukseen. Niin Joosef lähti faraon luota ja kulki kaikkialla Egyptin maassa.

⁴⁷Maa tuotti seitsemänä yltäkylläisyyden vuotena runsaasti satoa.

⁴⁸Joosef kokosi kaikkea syötävää seitsemänä hyvänä vuotena, jotka olivat Egyptin maassa, ja varastoi sen kaupunkeihin. Hän varastoi kuhunkin kaupunkiin sadon, jonka ympärillä olevat pellot tuottivat.

⁴⁹Joosef kokosi viljaa kuin meren hiekkaa, hyvin paljon, kunnes sitä lakattiin mittaamasta, koska sillä ei enää ollut määrää.

⁵⁰Ennen kuin nälkävuosi tuli, Joosefille syntyi kaksi poikaa. Heidät synnytti Aasenat, Oonin papin Poti-Feran tytär.

⁵¹Joosef antoi esikoiselle nimen Manasse ja sanoi: ”Jumala on saanut minut unohtamaan kaikki vaivani ja koko isäni kodin.”

⁵²Toiselle hän antoi nimen Efraim ja sanoi: ”Jumala on tehnyt minut hedelmälliseksi nöyryytykseni maassa.”

⁵³Kun Egyptin maan seitsemän yltäkylläisyyden vuotta olivat kuluneet loppuun,

⁵⁴alkoivat ne seitsemän nälkävuotta, joista Joosef oli puhunut. Nälänhätä tuli kaikkiin maihin, mutta koko Egyptin maassa oli leipää.

⁵⁵Kun sitten koko Egyptin maassakin nähtiin nälkää, kansa huusi faraolta leipää. Silloin farao sanoi kaikille egyptiläisille: ”Menkää Joosefin luo ja tehkää niin kuin hän sanoo.”

⁵⁶Koko maassa oli nälkä, ja Joosef avasi kaikki varastot ja myi viljaa egyptiläisille. Nälänhätä tuli yhä kovemmaksi Egyptin maassa.

⁵⁷Kaikista maista tultiin Egyptiin ostamaan Joosefilta viljaa, sillä kaikissa maissa oli kova nälänhätä.