1Kuninkaan käsky ja säädös oli määrä panna täytäntöön kahdennentoista kuukauden eli adar-kuun kolmantenatoista päivänä. Tuona päivänä juutalaisten viholliset olivat odottaneet saavansa heidät valtaansa, mutta kävikin päinvastoin: juutalaiset saivat vihamiehensä valtaansa.
2Silloin juutalaiset kaikissa kuningas Ahasveroksen maakunnissa kokoontuivat asuinkaupungeissaan käydäkseen käsiksi niihin, jotka halusivat tuhota heidät. Kukaan ei kestänyt heidän edessään, sillä kauhu heitä kohtaan oli vallannut kaikki kansat.
3Kaikki maaherrat, satraapit, käskynhaltijat ja kuninkaan virkamiehet tukivat juutalaisia, sillä kauhu Mordokaita kohtaan oli vallannut heidät.
4Mordokai oli mahtava mies kuninkaan hovissa. Hänen maineensa levisi kaikkiin maakuntiin, sillä tämä mies, Mordokai, tuli aina vain mahtavammaksi.
5Juutalaiset löivät miekalla kaikki vihollisensa, surmasivat ja tuhosivat heidät. He tekivät vihamiehilleen mitä tahtoivat.
6Suusanin linnassa juutalaiset surmasivat ja tuhosivat viisisataa miestä.
7He tappoivat myös Parsandatan, Dalfonin, Aspatan,
8Pooratan, Adaljan, Aridatan,
9Parmastan, Arisain, Aridain ja Vaisatan,
10nämä kymmenen, jotka olivat Haamanin, Hammedatan pojan, juutalaisten vastustajan, poikia. Saaliiseen he eivät kuitenkaan käyneet käsiksi.
11Suusanin linnassa surmattujen lukumäärä tuli kuninkaan tietoon vielä samana päivänä.
12Silloin kuningas sanoi kuningatar Esterille: ”Suusanin linnassa juutalaiset ovat surmanneet ja tuhonneet viisisataa miestä ja Haamanin kymmenen poikaa. Mitä he lienevätkään tehneet muissa kuninkaan maakunnissa? Mitä pyydät, se sinulle annetaan. Mitä toivot, se täytetään.”
13Ester vastasi: ”Jos kuningas näkee hyväksi, sallittakoon Suusanin juutalaisten huomennakin tehdä saman säädöksen mukaan kuin tänään. Ja Haamanin kymmenen pojan ruumiit ripustettakoon hirsipuuhun.”
14Kuningas käski tehdä niin. Siitä annettiin säädös Suusanissa, ja Haamanin kymmenen pojan ruumiit ripustettiin hirsipuuhun.
15Suusanin juutalaiset kokoontuivat myös adar-kuun neljäntenätoista päivänä ja surmasivat Suusanissa kolmesataa miestä. Saaliiseen he eivät kuitenkaan käyneet käsiksi.
16Myös muiden kuninkaan maakuntien juutalaiset kokoontuivat puolustamaan henkeään päästäkseen rauhaan vihollisiltaan. He surmasivat seitsemänkymmentäviisituhatta vastustajaansa, mutta saaliiseen he eivät käyneet käsiksi.
17Tämä tapahtui adar-kuun kolmantenatoista päivänä, ja saman kuun neljäntenätoista päivänä he lepäsivät ja viettivät sitä pitojen ja ilon päivänä.
18Mutta Suusanin juutalaiset kokoontuivat adar-kuun kolmantenatoista ja neljäntenätoista päivänä. Viidentenätoista päivänä he lepäsivät ja viettivät sen pitojen ja ilon päivänä.
19Sen tähden maaseudun juutalaiset, maaseutukaupunkien asukkaat, viettävät adar-kuun neljättätoista päivää ilon, pitojen ja juhlan päivänä ja lähettävät silloin toisilleen maistiaisia.
20Mordokai kirjoitti nämä tapaukset muistiin ja lähetti kirjeet kaikille niin lähellä kuin kaukana asuville juutalaisille kuningas Ahasveroksen kaikkiin maakuntiin.
21Hän sääti heille, että heidän tuli viettää joka vuosi adar-kuun neljättätoista ja viidettätoista päivää juhlapäivinä,
22koska juutalaiset niinä päivinä olivat päässeet rauhaan vihollisiltaan. Siinä kuussa murhe oli kääntynyt heille iloksi ja suru juhlan vietoksi. Siksi heidän tuli viettää niitä päiviä pitojen ja ilon päivinä ja lähettää toisilleen maistiaisia ja köyhille lahjoja.
23Näin juutalaiset ottivat tavakseen sen, mitä he nyt olivat alkaneet noudattaa ja mistä Mordokai oli heille kirjoittanut.
24Agagilainen Haaman, Hammedatan poika, kaikkien juutalaisten vastustaja, oli näet punonut juonen juutalaisten tuhoamiseksi ja heittänyt puuria eli arpaa hävittääkseen ja tuhotakseen heidät.
25Tämän tultua kuninkaan tietoon kuningas oli määrännyt kirjallisesti, että Haamanin juutalaisia vastaan punoma katala juoni oli käännettävä häntä itseään vastaan. Niinpä hänet ja hänen poikansa ripustettiin hirsipuuhun.
26Siksi juutalaiset antoivat näille päiville nimen ”puurim” sanan ”puur” mukaan. Kaiken sen vuoksi, mitä tuohon kirjeeseen oli kirjoitettu, mitä juutalaiset olivat itse nähneet ja mitä heille oli tapahtunut,
27he asettivat ja vakiinnuttivat itselleen ja jälkeläisilleen sekä kaikille heihin liittyville muuttumattoman ja pysyvän tavan viettää näitä kahta päivää käskykirjeen mukaisesti määräaikana joka vuosi.
28Näitä päiviä tuli jokaisen sukupolven ja suvun muistaa ja viettää kaikissa maakunnissa ja kaupungeissa, ettei puurim-päivien vietto katoaisi juutalaisten keskuudesta ja etteivät heidän jälkeläisensä unohtaisi niitä.
29Kuningatar Ester, Abihailin tytär, ja juutalainen Mordokai kirjoittivat kaikella arvovallallaan toisen puurim-kirjeen vahvistaakseen aikaisemmat määräykset.
30Mordokai lähetti ystävällisiä ja vilpittömiä sanoja sisältäviä kirjeitä kaikille juutalaisille Ahasveroksen valtakunnan sataankahteenkymmeneenseitsemään maakuntaan.
31Näin hän saattoi voimaan puurim-päivien vieton niiden määräaikana, niin kuin hän ja kuningatar Ester sekä juutalaiset itsekin olivat niistä itselleen ja jälkeläisilleen säätäneet. Kirjeissä oli myös määräyksiä puurim-päiviin kuuluvista paastoista ja valitushuudoista.
32Nämä puurim-määräykset vahvistettiin ja kirjoitettiin kirjaan Esterin käskystä.