1Tämä tapahtui Ahasveroksen päivinä, sen Ahasveroksen, joka hallitsi sataakahtakymmentäseitsemää maakuntaa Intiasta Kuusiin saakka.
2Kuningas Ahasveros istui siihen aikaan kuninkaallisella valtaistuimellaan Suusanin linnassa.
3Kolmantena hallitusvuotenaan hän järjesti pidot kaikille ruhtinailleen ja ylimmille virkamiehilleen. Persian ja Meedian sotapäälliköt, ylimykset ja maakuntien ruhtinaat olivat hänen edessään,
4ja hän esitteli heille kuninkaallisen rikkautensa loistoa ja majesteetillisten kalleuksiensa kauneutta pitkät ajat, satakahdeksankymmentä päivää.
5Kun nuo päivät olivat kuluneet, kuningas järjesti kuninkaallisen palatsin puutarhan esipihaan seitsenpäiväiset pidot koko sille väelle, joka oli Suusanin linnassa, niin ylhäisille kuin alhaisillekin.
6Valkoisia ja sinipunaisia pellavaverhoja oli kiinnitetty valkoisilla ja purppuranpunaisilla pellavanauhoilla katoksiksi hopeatankojen ja valkomarmoripylväiden varaan. Vihreästä ja valkoisesta marmorista, helmiäisestä ja hohtokivestä tehdyllä pihakiveyksellä oli kultaisia ja hopeisia lepovuoteita.
7Juotavaa tarjottiin kulta-astioista, jotka kaikki olivat erilaisia. Kuninkaallista viiniä oli runsaasti, kuninkaalliseen tapaan.
8Juomiseen ei kuitenkaan ollut mitään pakkoa, sillä kuningas oli antanut kaikille hovimestareilleen määräyksen, että heidän oli tehtävä kuten vieraat halusivat.
9Kuningatar Vasti puolestaan laittoi pidot naisille kuningas Ahasveroksen kuninkaalliseen palatsiin.
10Seitsemäntenä päivänä, kun kuningas oli tullut viinistä hyville mielin, hän antoi käskyn Mehumanille, Bistalle, Harbonalle, Bigtalle, Avagtalle, Seetarille ja Karkakselle, seitsemälle eunukille, jotka palvelivat hoviherroina kuningas Ahasverosta,
11tuoda kuningatar Vasti kuninkaallinen kruunu päässä kuninkaan eteen voidakseen näyttää kansoille ja ruhtinaille hänen kauneutensa. Kuningatar oli näet hyvin kaunis.
12Kuningatar Vasti kuitenkin kieltäytyi tulemasta eikä noudattanut kuninkaan käskyä, jonka hoviherrat olivat hänelle välittäneet. Silloin kuningas suuttui kovin ja hänen vihansa syttyi.
13Kuningas puhui tästä oppineille ja ennusmerkkien tuntijoille, sillä oli tapana, että kuningas esitti asiansa kaikille lain ja oikeuden tuntijoille.
14Hänen lähimmät neuvonantajansa olivat Karsena, Seetar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Meedian ruhtinasta, jotka näkivät kuninkaan kasvoista kasvoihin ja istuivat valtakunnan johtopaikoilla.
15Kuningas kysyi: ”Mitä kuningatar Vastille on lain mukaan tehtävä, kun hän ei noudattanut kuningas Ahasveroksen käskyä, jonka hoviherrat olivat hänelle välittäneet?”
16Silloin Memukan sanoi kuninkaan ja ruhtinaiden edessä: ”Kuningatar Vasti ei ole rikkonut ainoastaan kuningasta vastaan, vaan myös kaikkia ruhtinaita ja kaikkia kansoja vastaan kuningas Ahasveroksen kaikissa maakunnissa.
17Kun kuningattaren teko tulee kaikkien naisten tietoon, he alkavat halveksia aviomiehiään. Hehän voivat sanoa: ’Kuningas Ahasveros käski tuoda kuningatar Vastin eteensä, mutta tämä ei tullut.’
18Jo tänään voivat Persian ja Meedian ruhtinattaret, jotka ovat kuulleet kuningattaren teosta, ottaa sen puheeksi kaikkien kuninkaan ruhtinaiden kanssa, jolloin siitä koituu loputtomiin halveksuntaa ja riitaa.
19Jos kuningas näkee hyväksi, antakoon hän kuninkaallisen käskyn, joka kirjoitetaan Persian ja Meedian lakeihin, jolloin sitä ei voi peruuttaa: Vasti ei enää saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen, ja hänen kuninkaallisen arvonsa kuningas antaa toiselle, häntä paremmalle.
20Kun kuninkaan antama säädös tulee tunnetuksi koko hänen suuressa valtakunnassaan, kaikki vaimot antavat kunnian aviomiehilleen, ovatpa ylhäisiä tai alhaisia.”
21Tämä puhe miellytti kuningasta ja ruhtinaita, ja kuningas teki Memukanin ehdotuksen mukaan.
22Hän lähetti kirjeet kaikkiin kuninkaan maakuntiin, kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä, että jokaisen miehen tuli saada olla herra talossaan ja puhua oman kansansa kieltä.