1Kuolleet kärpäset saavat voiteentekijän voiteen löyhkäämään ja kuplimaan. Samoin vähäinen tyhmyys vaikuttaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.
2Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.
3Tietä kulkiessaankin tyhmä on vailla ymmärrystä; jokaiselle hän paljastaa olevansa tyhmä.
4Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, älä jätä paikkaasi, sillä sävyisyys lievittää suuretkin synnit.
5On olemassa onnettomuus, olen nähnyt sen auringon alla, virhe, joka on vallanpitäjästä lähtöisin:
6tyhmyys on asetettu monille korkeille paikoille, ja rikkaat saavat istua alhaisella sijalla.
7Olen nähnyt palvelijoiden istuvan hevosten selässä ja ruhtinaiden kävelevän maassa palvelijoiden tavoin.
8Joka kuopan kaivaa, se itse siihen suistuu. Joka kiviaitaa purkaa, sitä puree käärme.
9Joka kiviä louhii, se loukkaa niihin itsensä. Joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.
10Jos teräase on tylsynyt eikä terää tahkota, on ponnistettava voimia. Viisaudesta on hyötyä työn onnistumiseen.
11Jos käärme puree, kun sitä ei ole lumottu, lumoojalla ei ole hyötyä taidostaan.
12Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän tuhoavat hänen omat huulensa.
13Hänen suunsa sanojen alku on tyhmyyttä ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.
14Tyhmä puhuu paljon, mutta kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?
15Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, kaupunkiinkaan hän ei osaa kulkea.
16Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamusta viettävät pitojaan!
17Onnellinen sinä, maa, jonka kuningas on jalosukuinen ja jonka ruhtinaat aterioivat oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!
18Missä laiskuus vallitsee, siellä kattopalkit vaipuvat. Missä kädet riippuvat velttoina, siellä huoneeseen tippuu vettä.
19Hauskuudeksi pidot laitetaan, ja viini antaa iloa elämään, mutta raha kaiken hankkii.
20Älä edes ajatuksissasi kiroa kuningasta äläkä makuukammiossasi kiroa rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat äänesi ja siivelliset ilmaisevat sanasi.