1Vuoden vaihteessa, kuninkaiden sotaanlähtöaikaan, Daavid lähetti Jooabin palvelijoineen ja koko Israelin sotaretkelle, ja he hävittivät ammonilaisten maata ja piirittivät Rabbaa. Daavid itse jäi Jerusalemiin.
2Eräänä iltana, kun Daavid oli noussut vuoteeltaan ja käveli kuninkaanlinnan katolla, hän näki sieltä naisen, joka oli peseytymässä. Nainen oli hyvin kaunis.
3Daavid lähetti hankkimaan tietoja naisesta, ja hänelle kerrottiin: ”Hän on Batseba, Eliamin tytär, heettiläisen Uurian vaimo.”
4Silloin Daavid lähetti sanansaattajat noutamaan naista, ja tämä tuli hänen luokseen. Nainen oli juuri puhdistautunut saastaisuudestaan, ja Daavid makasi hänen kanssaan. Sitten nainen palasi kotiinsa.
5Nainen tuli raskaaksi, ja hän lähetti Daavidille sanan: ”Minä olen raskaana.”
6Silloin Daavid lähetti Jooabille viestin: ”Lähetä heettiläinen Uuria minun luokseni.” Niin Jooab lähetti Uurian Daavidin luo.
7Kun Uuria tuli Daavidin luo, tämä kysyi, kuinka Jooab ja väki voivat ja mitä sotaan kuului.
8Sitten Daavid sanoi Uurialle: ”Mene kotiisi ja pese jalkasi.” Uuria lähti kuninkaanlinnasta, ja kuningas lähetti lahjan hänen jälkeensä.
9Mutta Uuria kävikin makuulle kuninkaanlinnan oven eteen kaikkien muiden herransa palvelijoiden joukkoon eikä mennyt kotiinsa.
10Kun Daavidille kerrottiin, ettei Uuria ollutkaan mennyt kotiinsa, Daavid sanoi Uurialle: ”Etkö sinä tullut matkalta, miksi et mennyt kotiisi?”
11Uuria vastasi Daavidille: ”Liitonarkku, Israel ja Juuda asuvat lehtimajoissa, herrani Jooab ja herrani palvelijat ovat leiriytyneinä kedolla. Menisinkö minä kotiin syömään, juomaan ja makaamaan vaimoni kanssa? Niin totta kuin sinä elät ja sielusi elää, sitä minä en tee.”
12Daavid sanoi Uurialle: ”Jää tänne vielä täksi päiväksi. Huomenna minä lähetän sinut takaisin.” Niin Uuria jäi Jerusalemiin vielä siksi päiväksi. Seuraavana päivänä
13Daavid kutsui hänet luokseen syömään ja juomaan ja juotti hänet juovuksiin. Illalla Uuria kävi kuitenkin makuulle makuusijalleen herransa palvelijoiden joukkoon eikä mennyt kotiinsa.
14Seuraavana aamuna Daavid kirjoitti kirjeen Jooabille ja lähetti sen Uurian mukana.
15Hän kirjoitti kirjeeseen näin: ”Sijoittakaa Uuria eturintamaan, kiivaimpaan taisteluun, ja vetäytykää hänen luotaan, että hänet lyötäisiin kuoliaaksi.”
16Piirittäessään kaupunkia Jooab sijoitti Uurian paikkaan, jossa tiesi vihollisen urhoollisimpien miesten olevan.
17Kun kaupungin miehet tulivat portista ulos ja ryhtyivät taistelemaan Jooabia vastaan, muutamia miehiä Daavidin palvelijoista kaatui. Myös heettiläinen Uuria sai surmansa.
18Jooab lähetti kertomaan Daavidille kaiken, mitä taistelussa oli tapahtunut.
19Hän antoi sanansaattajalle tällaisen käskyn: ”Kun olet kertonut kuninkaalle kaiken, mitä sodassa on tapahtunut,
20kuningas ehkä kiivastuu ja sanoo sinulle: ’Miksi menitte niin lähelle kaupunkia taistelemaan? Ettekö tienneet, että he ampuvat muurilta?
21Kuka surmasi Abimelekin, Jerubbesetin pojan? Eikö nainen heittänyt muurilta jauhinkiven hänen päälleen, niin että hän kuoli Teebesissä? Miksi menitte niin lähelle muuria?’ Sano silloin: ’Myös palvelijasi heettiläinen Uuria on kuollut.’”
22Sanansaattaja lähti matkaan. Perille tultuaan hän kertoi Daavidille kaiken, mitä Jooab oli lähettänyt hänet kertomaan.
23Hän sanoi Daavidille: ”Nuo miehet olivat pääsemässä meistä voitolle ja ryntäsivät meitä vastaan ulos kedolle, mutta me työnsimme heidät portinaukolle saakka.
24Silloin jousimiehet ampuivat muurilta sinun palvelijoitasi. Kuninkaan palvelijoita kuoli; myös palvelijasi heettiläinen Uuria sai surmansa.”
25Daavid sanoi sanansaattajalle: ”Sano Jooabille näin: ’Älköön tämä asia pahoittako mieltäsi, sillä miekka syö milloin yhden, milloin toisen. Taistele yhä kiivaammin kaupunkia vastaan ja hävitä se.’ Rohkaise häntä näin.”
26Kun Uurian vaimo kuuli, että hänen miehensä Uuria oli kuollut, hän piti puolisolleen valittajaiset.
27Suruajan mentyä Daavid lähetti noutamaan Batseban linnaansa. Batsebasta tuli Daavidin vaimo, ja hän synnytti tälle pojan. Mutta se, mitä Daavid oli tehnyt, oli paha Herran silmissä.